Miten uudenvuodenlupaukset liittyvät palvelumuotoiluun?

Vuoden vaihtuminen on lupausten aikaa. Itsekin lupasin vähentää sosiaalisen median käyttöä ja lukea enemmän kirjoja.

Lupaukset voivat kuitenkin helposti unohtua, koska niiden toteuttaminen vaatii meitä omaksumaan uusia tapoja, mikä taas ei olekaan aivan niin helppoa.

Miksi hyvien aikomusten muuttaminen teoiksi on sitten niin vaikeaa?

Ajatusvinoumat häiritsevät päätösten tekemistä

Psykologi ja taloustieteen nobelisti Daniel Kahnemanin mukaan erilaiset ajatusvinoumat häiritsevät rationaalisten päätösten tekemistä. Ajatusvinoumat ovat ajattelun oikopolkuja, jotka auttavat meitä tekemään päätöksiä nopeammin, ilman tarkempaa harkintaa. Ne voivat kuitenkin myös ohjata meitä käyttäytymään etujemme vastaisesti.

Ajatusvinoumat esimerkiksi vaikeuttavat niiden valintojen tekemistä, joiden hyödyt näkyvät vasta myöhemmin: eläkesäästäminen tuntuu kaukaiselta, jos työvuosia on vielä paljon jäljellä ja terveellisen ruoan syöminen tuntuu hankalalta, koska houkutuksia on helposti tarjolla.

Tuuppaamalla kohti uusia tapoja

Tahdonvoima ja tavoite eivät usein yksin riitä, vaan tarvitsemme ulkopuolista ohjausta tai pehmeää ”tuuppaamista” (eng. nudge).

Tuuppauksella on tutkitusti saavutettu merkittäviä hyötyjä erityisesti julkisella sektorilla. Esimerkiksi niissä maissa, joissa elinluovutukselle annetaan oletuksena lupa, elinluovutus on yleisempää. Olennaista on, että ihmisten valinnanvapautta ei rajoiteta, vaan heitä kannustetaan ja parempien valintojen tekemistä helpotetaan.

Olisi hienoa nähdä yhä useampien yritysten tuuppaavan ihmisiä parempien tapojen äärelle. Ostamista ja maksamista helpotetaan jatkuvasti, mutta ihmisiä voisi kannustaa myös esimerkiksi säästämään ja sijoittamaan enemmän. Tai liikkumaan ja syömään terveellisemmin. Yritykset voisivat myös ohjata ihmisiä tekoihin, jotka säästävät ympäristöä.

Tuuppausta voisi soveltaa enemmän myös organisaatiokulttuurin uudistamiseen. Esimerkiksi yhteinen, viihtyisä keittiötila tuo ihmisille mahdollisuuksia kohtaamisille sekä ajatusten ja ideoiden jakamiselle.

Digipalvelut tuuppaajina

Digitaalisia palveluita voidaan rakentaa niin, että ne ohjaavat ihmisiä kohti uusia tapoja. Palmun kehittämä Stairforce on hyvä esimerkki välietappien merkityksestä – kerralla ei tarvitse kiivetä avaruuteen, vaan onnistumisen iloa voi saada pienemmästäkin askelmäärästä ja kavereiden kanssa kilpailemisesta.

Applikaatiot voivat tuupata parempiin valintoihin, mutta usein ne eivät yksinään riitä tapojen pysyvään muuttamiseen. Digitaalisten palveluiden lisäksi huomionarvoisia ovat myös fyysinen ja sosiaalinen ulottuvuus, joiden vaikutusta tavoitteen saavuttamiseen ei kannata aliarvioida. Esimerkiksi säännölliset tapaamiset valmentajan tai ryhmän kanssa ovat hyvä lisä treenisovelluksen oheen.

Uudenvuodenlupauksista pysyviä tapoja

Palvelumuotoilulla voidaan vaikuttaa siihen, että uudenvuodenlupaukset kehittyvät pysyviksi tavoiksi. Vuonna 2018 haluan nähdä uusia palveluita, jotka tukevat ihmisiä arjen valintatilanteissa ja auttavat heitä voimaan paremmin.

Haluan myös pitää kiinni omasta lupauksestani vähentää sosiaalisen median käyttöä ja lukea enemmän kirjoja. Tuuppasin itseäni poistamalla sosiaalisen median sovellukset puhelimesta ja laittamalla ne kirjat esille, jotka aion lukea seuraavaksi. Nähtäväksi jää, miten lupaus toteutuu. Someen pääsee onneksi selaimellakin.

Lukuvinkkejä aiheeseen liittyen

Ajatusvinoumista voi lukea lisää esimerkiksi Kahnemanin kirjasta Thinking, Fast and Slow (2011).

Tuuppaamisesta puolestaan kertoo Richard Thalerin ja Cass Sunsteinin kirjasta Nudge (2008).

Osallistu keskusteluun Twitterissä: @Palmu_Finland.

Jonna Saarinen on kansantaloustiedettä opiskellut palvelumuotoilija, joka ei usko ihmisen olevan rationaalinen oman hyvinvointinsa optimoija. Häntä motivoi ratkaisujen löytäminen isoihin ja pienempiinkin haasteisiin.