AI:n pimeä puoli ja salaliittoteoria

Teen tällä hetkellä työkseni koneoppivaa asiakaskokemusta. Tiimissäni suunnitellaan ja toteutetaan sovelluksia, joissa algoritmeillä päätellään mitä yksittäinen asiakas haluaa tai tarvitsee seuraavaksi. Sovellukset oppivat asiakkaiden käyttäytymisestä ja ehdotukset asiakkaille paranevat jatkuvasti sekä asiointitilanteissa että silloin kun asiakkaiden profiileja vertaillaan toisiinsa. Pysähdyin miettimään tekemisen moraalista vastuuta.

Facebook on ollut polttopisteessä jo pitkään algoritmeistä, jotka priorisoivat käyttäjille sisältöjä. Facebookilla on mahdollisuus muokata ihmisten ajattelutapaa ja sitä kautta käytännössä koko maailmaa.

Tämä on vastuu, jota Facebook ei todennäköisesti halua tai johon sillä ei ole valmiuksia. Algoritmit Facebookilla kirjoitetaan lähtökohtaisesti käyttäjämäärien ja vietetyn ajan maksimoimiseksi ja sitä kautta kasvattamaan mainostuloja. Sivutuotteena Facebook vaikuttaa siihen, mitä uutisia luemme, kenen elämää seuraamme ja väistämättä muokkaa ajatteluamme halusimme tai emme.

On vähintäänkin mielenkiintoista, että ihmiskunnan historian yhden suurimman median päätoimittajan ja moraalinvartijan virkaa hoitavat mainosalgoritmit.

Youtube, aikamme suurin radikalisoija

Luin kirjoituksen, jossa eräs tutkija oli testannut Youtube:n algoritmejä. Tutkija perusti uusia tilejä ja katsoi puhtailla tileillä videoita eri aiheista ja seurasi mitä videoita youtube esittää automaattisesti kun video loppuu. Yhteenvetona testeistä tutkija totesi, että youtube on aikamme suurin radikalisoija.

Jos esimerkiksi katsot videoita maahanmuutosta, algoritmi hakee koko ajan radikaalimpia videoita kiinnostuksen säilyttämiseksi. Jos siis aloitat videolla maahanmuuttajien työllistymisestä päädyt hetken päästä katselemaan äärioikeiston tuottamaa sisältöä. Jälleen kysymys on mainostulojen maksimoinnista koneoppimisen kautta. Lopputuloksena kuitenkin se, että ääri-ilmiöt saavat enemmän huomiota kuin koskaan. https://mobile.nytimes.com/2018/03/10/opinion/sunday/youtube-politics-radical.html?referer=

Siinä missä Facebook ja Google tekevät moraalisesti kyseenalaista toimintaa tahattomasti, löytyy useita esimerkkejä moraalittomasta toiminnasta, joka on tahallista.

Cambridge Analytica ja salaliittoteoria


Tällä hetkellä kuuma keskustelunaihe on Cambridge Analytica ja ihmisten äänestyskäyttäytymisen manipulointiin käytetyt 50 miljoonaa Facebook asiakasprofiilia. Aiheesta on selvinnyt muutakin: https://www.hs.fi/talous/art-2000005610811.html?ref=rss
Sama taho on vaikuttanut merkittävästi sekä Trumpin valintaan, että Brexitiin paitsi taloudellisesti, niin myös toiminnallisesti.

Hyvä kysymys on, miksi toimijat, jotka omistavat Cambridge Analytican lisäksi yhden maailman suurimmista hedge fund -yhtiöistä, Reneissance Technologyn, haluavat Trumpin presidentiksi ja Englannin eroon eurosta. Haluavatko he itse asiassa niin paljon, että riskeeraavat rahaa ja mainettaan ”all in” tyyppisesti? Renessaincen rahastojen arvo on 84 miljardia dollaria ja keskimääräinen vuosituotto on noin 30% vuodessa. Kaikki sijoitukset tehdään koneilla ennakoivan analytiikan avulla.

Tässä tuleekin päivän salaliittoteoria: Hedge fundit elävät volatiliteetista ja Renessaincen oma sijoitusportfolio on liian iso markkinaan, jossa ei ole riittävästi volatiliteettia. Jos on tarpeeksi volatiliteettia, algoritmit kyllä takovat rahaa. Trumpin presidenttiys ja brexitin toteutuminen isoillakin riskeillä ovat perusteltuja tästä näkökulmasta.

Kysymys kuuluukin, että mitä pitää tapahtua seuraavaksi, jotta markkinaan saadaan riittävästi säpinää? Joku sotilaallinen isompi konflikti?  Jos tämä pitäisi paikkansa kysymys kuuluu:

Kuinka pelottava olisi taho, jolla on 84 miljardia dollaria, maailman parhaat algoritmien kirjoittajat ja moraali kun belsebuubilla?

Olen optimisti ja ajattelen, että väistämätön kehityskulku on se, että yritykset optimoivat asiakkaan kokemaa arvoa lyhytnäköisen myynnin maksimoinnin sijaan. Varsinkin Euroopassa, jossa GDPR suojaa kuluttajia. Samaten se, että että koneoppimista käytetään asiakaskokemuksen kehittämiseen mainonnan sijaan ohjaa parempaan lopputulokseen. Silti olen varma, että törmäämme samankaltaisiin moraalisiin ongelmiin ja kaikkien, jotka kirjoittavat algoritmejä pitää kantaa vastuu niiden vaikutuksista.

Vapaa data on palveluliiketoiminnan kehittäjän karkkikauppa

Ja vuoden 2018 valikoima on suurempi ja edullisempi kuin koskaan.


Asiakasdatan vapaa liikkuvuus on digitalisaation kulmakerroin. Palveluliiketoiminnan kehittäjälle tai startup-yrittäjälle datan vapaa liikkuvuus on ennennäkemätön mahdollisuus. Se voi olla sitä myös isoille yrityksille, jos näkemystä ja uskallusta kyseenalaistaa omia ja muiden rakenteita löytyy.

2018 on iso murroksen vuosi

EU kiristää määräyksiä datan liikkuvuuden lisäämiseksi. 2018 on sekä mydatan että uuden maksupalveludirektiivi PSD2:en vuosi. Mydata tarkoittaa teoriassa sitä, että voin pyytää vaikka Keskoa poistamaan kaiken minusta kerätyn datan tai mikä kiinnostavampaa, siirtämään sen S-ryhmälle tai jollekin uudelle startupille. PSD2-maksupalveludirektiivi tarkoittaa sitä, että lähes kuka tahansa voi pyytää asiakkaan suostumuksella tilitiedot ja maksutapahtumat kaikista asiakkaan pankeista. Samaten lähes kuka tahansa voi välittää maksuja kaikkien pankkien tileiltä olematta itse pankki.

Miksi tämä on kiinnostavaa?

Kaikki disruptiiviset palvelut perustuvat asiakasdatan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Facebook tai Google ovat asiakasdatan keräämisen menestystarinoita. Uber on taas asiakasdatan hyödyntämisen menestystarina. Uber käyttää esimerkiksi Applen ja Googlen lokaatiodataa ja korttiyhtiöiden maksudataa. Myös suomalaiset viimeaikojen menestyjät perustuvat asiakasdatan hyödyntämiseen. Ilman Applen ja Googlen asiakaskantaa ja ekosysteemiä Supercell ja Rovio eivät olisi lentäneet, ainakaan samalla tavalla. Asiakasdatan vapautuminen lisää mahdollisuuksia kyseenalaistaa nykyisiä liiketoimintamalleja ja kulurakenteita.

Vertaaensin.fi sai juuri 20 miljoonan euron rahoituskierroksen. Kyseessä on kansainvälinen palvelu, joka kilpailuttaa lainoja ja muita sopimuksia puolestasi. Veikkaan, että tuleva maksupalveludirektiivi PSD2 oli melko suuressa roolissa vertaaensin.fi:n rahoituksen hankkimisessa ja ohjasi sen kehitystä. Uuden maksupalveludirektiivin myötä palvelusta tulee entistä parempi, kun sinne voi ladata asiakkaan luvalla hänen tarkan taloudellisen historian ilman että se vaatii asiakkaalta lomakkeiden täyttöä. Ehkäpä tulevaisuudessa palveluun on mahdollista ladata ostohistoria asiakkaan viidestä eniten käyttämästä yrityksestä ja pyytää neuvomaan muissakin ostoissa kun lainoissa.

Miksi tämä on merkityksellisempää isoille yrityksille kuin startup-yhteisölle?

Asiakasdatan hyödyntämisen kyvykkyydestä tulee ydinliiketoimintaa. Yritysten pitää pystyä hyödyntämään omaa ja muiden asiakasdataa ollakseen kilpailukykyisiä. Yritykset heräilevät asiakasdatan merkitykseen mydata-hankkeiden ja data scientistien palkkauksen kautta. Se, että oma data on pakko jakaa muille ennen kuin sitä itsekään osaa hyödyntää, on monille pelottava ajatus.

Kilpailu tunkeutuu yritysten rakenteisiin

Datan liikkuvuus synnyttää uudenlaisia kilpailukenttiä, jotka eivät noudata nykyisiä yritysrakenteita. Matkailupalveluiden markkinointi ja myynti sai kilpailijakseen hotels.com:n kaltaisia toimijoita, jotka myyvät samaa hotellihuonetta moninkertaisella tehokkuudella verrattuna aikaisempaan suoramyyntiin ja matkatoimistomalliin. Toisessa vaiheessa näiden toimijoiden ja asiakkaan väliin on syntynyt eri digitaalisia kanavia yhdistäviä palveluita kuten Momondo. Vaatekaupassa syntyi uusia toimijoita kuten Zalando, joka myy valmistajien vaatteita isoissa volyymeissa verkkokaupassa. Silti suurin osa vaatteista myydään edelleen kivijalkakaupassa.

Nyt Zalando haluaa rakentaa infran, joka yhdistää kivijalkakaupan ja verkkokaupan ja tarjota sitä kaikille kivijalkavaatekaupoille. Zalando haluaa siis kilpailla vaatekauppojen logistiikan, varastonhallinnan ja asiakastoimitusten tuottamisesta kaupan omien prosessien kanssa.

Asiakasdatan vapaa liikkuvuus on digitalisaation uusi kulmakerroin. Se tulee jakamaan menestyjät ja häviäjät niihin, jotka osaavat hyödyntää vapaasti liikkuvaa dataa ja niihin joiden data hyödynnetään muiden palveluiden kehittämiseen.