Näin Palmu rekrytoi

Palmun neljä auki olevaa rekryilmoitusta ovat herättäneet paljon kiinnostusta, niin hakemusten kuin kysymystenkin muodossa. Yleisin kysymys potentiaalisilta hakijoita on ollut ”Millaista tyyppiä haette?” – yksinkertainen kysymys, johon vastaaminen yleensä kestää tovin.

1. Kulttuuri-fit

Tärkein kriteerimme on yhteensopivuus kulttuuriin. Palmu on itseohjautuva ja autonominen organisaatio, jossa tiimit muotoutuvat itsestään keskustelujen kautta. Yhteensopivuus Palmun kulttuurin kanssa on tärkein sekä meidän että hakijan kannalta. Fitin täytyy olla molemminpuoleinen.

Listasimme tyypillisen palmulaisen ominaisuuksia, joiden perusteella arvioimme yhteensopivuutta kulttuuriin. Niitä ovat muun muassa:

  • Itseohjautuva – viihtyy työyhteisössä, jossa on paljon vapautta, valtaa ja vastuuta jaossa
  • Positiivinen ja rohkea maailmankuva – halua ja uskallusta haastaa asiakasta ja ottaa kantaa
  • Utelias ja oppimishaluinen – ihmisenä vielä keskeneräinen
  • Tekijä, ei puhuja – valmius ja halu pistää kädet saveen, vaikka kokemusta olisi kertynyt jo paljonkin
  • Empaattinen – kykyä kuunnella ja asettua toisen ihmisen asemaan
  • Epäitsekäs – kykyä luopua tarvittaessa omista ideoista
  • Vaikuttamishaluinen – tekemisen tavoitteena pysyvän muutoksen aikaan saaminen

Rekryhaastattelun jälkeisessä arviointikeskustelussa aloitamme usein niin sanotulla beer testillä: Lähtisinkö tämän ihmisen kanssa oluelle?

Tai, haluaisinko olla tämän ihmisen kanssa jumissa lentokentällä vuorokauden?

Potentiaaliset kandidaatit juttelevat aina vähintään viiden tulevan potentiaalisen kollegan kanssa, ja kaikkien täytyy yleensä olla sitä mieltä että hakija sopii kulttuuriin. Muuten yleensä emme tee positiivista rekrypäätöstä.

2. Ajattelukyky ja -voima

Kriittinen, luova, kokonaisvaltainen, kontekstuaalinen ja erityisesti empaattinen ajattelyky ovat niitä rakennuspalikoita, jotka yhdistävät palvelumuotoilijan ammatissa menestyviä ihmisiä.

Palvelumuotoilijan tärkein taito on taito ajatella.

Haastattelutilanteissa peilaamme hakijan ajattelukykyä erilaisissa keskusteluissa caseista ajankohtaisiin ilmiöihin ja oman työn reflektointiin.

3. Suunnittelijageeni

Palvelumuotoilun ydin on uudessa tavassa tehdä töitä. Palveluita kehitetään yhdessä ihmisten kanssa ja kokeilujen kautta. Tämä on pähkinänkuoressa suurin muutos perinteiseen kehittämiseen.

Kuuntelemme hakijoita tarkalla korvalla: Hahmottavatko he mistä palvelumuotoilussa on kysymys? Onko heissä suunnittelijageeniä? Tärkeä ominaisuus on ymmärtää niin sanotusta sankarisuunnittelijuudesta luopuminen, koska suurin osa työstä on tiimissä tekemistä ja omista ideoista luopumista.

4. Substanssiosaaminen ja kokemus

Kokemuksen osalta haemme yleensä ihmisiä, joilla on hyvää kosketuspintaa palveluorganisaatioiden arkeen ja muutoksen aikaansaamiseen ihmisten kautta. Arvostamme usein korkeammalle muutoksen ajamista palveluorganisaation arjessa ja ihmisten kanssa toimimista kuin neuvotteluhuoneissa loistamista.

Palveluiden suunnittelu kaipaa monenlaisia taitoja, joten haemmekin usein T-profiilin ihmisiä – ihmisiä jotka osaavat useampia asioita hyvin, mutta yhden taidon perusteellisen hyvin. Kaikkea ei toki tarvitse itse osata, sitä varten kollegat ovat olemassa.

Tyypillisimmät arvostamamme substanssitaidot ovat asiakasymmärrys, liiketoiminnan mallintaminen, konseptointi, kokeilujen suunnittelu, työpajojen fasilitointi, visualisointi, prototyyppien rakentaminen, muutosjohtaminen…

5. Jonkin uuden asian tuominen työyhteisöön

Moniosaajayhteisössä erilaisuus on useimmiten rikkaus, joka vie eteenpäin: Opimme toisiltamme jokaisessa projektissa, koska ajattelemme asioita erilaisilla kokemuksilla ja erilaisten viitekehysten valossa.

Mietimme usein sitä, tuoko hakija työyhteisöömme jotain uutta.

Erilaisuutta voi olla ammatillinen kokemus, koulutus, mutta myös luonne, harrastus tai intohimon kohde.

Lopuksi kuitenkin

Lista rekrykriteereistä kuulostaa lopulta aina vähän liiankin laajalta. Tunnistamme ettei kukaan meistä ole täydellinen, ja mietimme usein palmulaisten kesken, miten olemme päässeet Palmuun töihin. Vaikka rima on korkealla, rekrytoimme persoonia ja yksilöitä, vahvuuksineen ja heikkouksineen.

 

Lue Palmun avoinna olevista työpaikoista täältä. Hakuaika päättyy 27.8.2017.

Kirjoittajat ovat Palmun palveluliiketoiminnan kehittäjät Johannes HirvonsaloEsa Rauhala, Risto Kantola, Hans Sandvik ja Jyri Niemi, jotka ovat istuneet yhdessä lukuisia istuntoja pohtimassa menestyvien palvelumuotoiljoiden tyypillisiä ominaisuuksia sekä modernin asiantuntijaorganisaation yrityskulttuurin rakentamista. Heihin ja muihin palmulaisiin törmäät, jos päädyt keskustelemaan työpaikasta Palmulla. 

Palvelumuotoilusta ei puhuta enää vuonna 2025

Uskon, ettei palvelumuotoilusta terminä puhuta enää vuonna 2025. Siitä on tullut osa yritysten arkea, ja uusi normaali tapa kehittää liiketoimintaa. Miksi näin?

Erityisesti länsimaissa meillä ihmisillä on käytännössä jo nyt tarpeeksi tavaraa – asunto, auto, stereo, urheiluvaatteet. Lisää ei enää tarvita. Yhä useammat meistä tavoittelevat omistamisen sijaan parempaa elämää: Sujuvampaa arkea, parempia parisuhteita, lisää aikaa ystäville, terveyttä, hyvinvointia, stressittömyyttä, merkityksellistä työelämää, parempaa itsensä tuntemusta.

Markkinat, joilla yritykset toimivat koostuvat lopulta ihmisten tarpeista. Kilpailuetua saadaan luomalla ihmisille edellä lueteltuihin tarpeisiin vastaavaa, oikeaa arvoa. Tässä kuvaan astuvat palvelut: Arvoa luodaan yhä enemmän aineettomasti.

Maailman palvelullistumisen ohella toinen suuri muutos viimeisen 10 vuoden aikana on se, että globaalissa kilpailussa myytävien tuotteiden tai palveluiden on oltava todella hyviä. Siis oikeasti todella hyviä: Klikin päässä on usein joko ilmainen tai maailman paras vaihtoehto.

Palvelumuotoilun periaatteet ovat viime vuosina toimineet yrityksille helpotuksena muutoksessa, jossa ne opettelevat mukautumaan maailman muutokseen ja luomaan konkreettista arvoa uusilla palveluilla.

Jos ajatellaan isoa kuvaa, palvelumuotoilu (engl. design thinking) on pelkistetysti ja kanavasta riippumatta

  • syvää asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä empatian muodostamisen kautta ja
  • kehittämistä kokeiluiden ja prototyyppien kautta, muotoilun menetelmin

…ja nämä kaksi elementtiä liiketoiminnan kehittämisessä ovat suurimmalle osalle yrityksiä vielä uusia juttuja.

On tärkeä oivaltaa, että palvelumuotoilussa ei ole kyse toimistojen luomasta buzzwordista, vaan merkitys on laajempi. Siinä on yksinkertaisesti kyse laajamittaisesta, globaalista muutoksesta tavassa tehdä töitä. Työn on muututtava, jotta yritykset voivat tuottaa toimivia palveluita. Tämä muutos on vahvassa vauhdissa, katsokaa vaikka palvelumuotoilijoiden rekrytointi-ilmoitusten valtaisaa kasvua tai yrityksiä nimeltä Osuuspankki tai KONE.

Koska muutos vaatii paljon, on tämänhetkinen hype paikallaan. On ihan hyvä, että palvelumuotoilua kaadetaan kurkusta alas. Se nopeuttaa sanan leviämistä ja lisää keskustelua aiheesta – ja edistää muutosta.

Vuonna 2025 palvelumuotoilu on ”isminä” tehnyt tehtävänsä, ja yritysten suunnittelu- ja innovaatioprosessit ovat kohdillaan. Osa tekee enemmän sisäisesti, osa yhdessä toimistojen kanssa. Hypeä ei enää tarvita, vaan voidaan keskittyä muualle.

Mitä vuonna 2025 kuitenkin tarvitaan entistä enemmän, on uuteen työelämään soveltuvia työntekijöitä. Ihmisiä, jotka pystyvät empatiataidoillaan muodostamaan kirkkaita näkemyksiä asiakkaiden tarpeista, näkemään kokonaisuuksia ja tunnistamaan oikeita ongelmia, muodostamaan luovia hypoteeseja uusista ratkaisuista kanavariippumattomasti ja toteuttamaan ja arvioimaan kokeiluja liiketoiminnan ja asiakasarvon kannalta. Ja tekemään tämän kaiken ohjaten ihmisiä ja muutosta organisaatiossa. Eikä heitä tarvitse kutsua palvelumuotoilijoiksi. 

Mistä sitten puhutaan vuonna 2025? Odotamme mielenkiinnolla.

Haluatko osallistua keskusteluun? Kommentoi Twitterissä @jhirvonsalo@Palmu_Finland.

Kirjoittaja on Johannes Hirvonsalo, kokenut palveluliiketoiminnan kehittäjä ja generalisti, jota kiinnostaa erityisesti ihmisten käyttäytymisen muutokseen johtavien palvelukonseptien ja organisaatiomallien suunnittelu.